Mitä .fi-verkkotunnus oikeasti kertoo palvelusta?

Suomalainen .fi-osoite herättää helposti mielikuvan kotimaisesta palvelusta. Todellisuudessa päätteen voi rekisteröidä yritys tai yksityishenkilö mistä päin maailmaa tahansa. Verkkotunnusten käyttäjätietoja valvotaan nykyään aiempaa tarkemmin, eikä väärillä tiedoilla rekisteröity verkkotunnus välttämättä pysy verkossa pitkään.

.fi ei kerro yrityksen kotimaata

Suomen kansallisesta .fi-verkkotunnuksesta vastaa Traficom, mutta itse tunnuksen käyttäjän ei tarvitse olla suomalainen. Nykyisten sääntöjen mukaan yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat rekisteröidä .fi-tunnuksen kotipaikastaan riippumatta.

Siksi osoiterivin loppuosa ei vielä todista palvelun omistajan kotimaata. Tämä kannattaa muistaa esimerkiksi silloin, kun haussa ovat uudet nettikasinot. Suomenkielinen sivusto tai suomalaiselta näyttävä verkkotunnus ei yksin kerro yhtiön kotipaikkaa, lisenssiä tai sitä, kuka palvelua pyörittää.

Sama pätee muihinkin verkkopalveluihin. Yritys voi palvella suomalaisia asiakkaita .fi-osoitteella, vaikka sen varsinainen yhtiö olisi rekisteröity aivan toiseen maahan. Toisaalta suomalainen yritys voi käyttää esimerkiksi .com-päätettä. Domain kertoo siis ennen kaikkea verkkosivuston osoitteen, ei koko yrityksen taustatarinaa.

Suomessa on yli 587 000 .fi-tunnusta

.fi ei ole mikään pienen piirin verkkotunnus. Traficomin rekisterissä oli elokuussa 2026 noin 587 000 rekisteröityä tunnusta ja uusia syntyy päivittäin. Elokuun 8. päivänä rekisteri näytti yksistään 127 uutta rekisteröintiä.

Tunnus hankitaan verkkotunnusvälittäjän kautta. Sama yritys voi huolehtia esimerkiksi domainin uusimisesta, nimipalvelimista, sähköpostista ja verkkosivutilasta. Käyttäjä ei siis tavallisesti asioi suoraan Traficomin kanssa tunnusta hankkiessaan.

Rekisteröinti ei myöskään tarkoita sitä, että viranomainen olisi tarkastanut verkkosivuston sisällön tai hyväksynyt siellä tarjottavat palvelut. Verkkotunnuksen käyttäjä vastaa itse tunnuksensa lainmukaisuudesta. On hyvä muistaa, että verkkotunnus ei siis ole viranomaisen myöntämä laatuleima.

Palvelun taustoja arvioidessa kannattaa tarkastella myös esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä digitaalisissa viihdepalveluissa ja sitä, kuinka avoimesti palvelu kertoo tietojen käytöstä.

Sääntöjä kiristettiin vuonna 2025

Elokuussa 2025 voimaan tullut verkkotunnusmääräys M 68 korvasi vuonna 2016 annetun määräyksen. Muutoksen taustalla oli muun muassa NIS2-direktiivi ja tarve päivittää verkkotunnuksiin liittyviä tietoturvavaatimuksia.

Yksi konkreettisista muutoksista koski käyttäjätietoja. Verkkotunnusvälittäjien pitää varmentaa tietojen oikeellisuus ja tunnistaa tunnuksen käyttäjä. Rekisterissä olevan käyttäjän pitäisi siis vastata henkilöä, yritystä tai yhteisöä, joka domainia oikeasti käyttää.

Tällä on käytännön merkitystä esimerkiksi silloin, kun verkkotunnusta käytetään yritystoiminnassa. Jos rekisteriin on merkitty todellisen käyttäjän sijaan joku välikäsi tai tiedot ovat muuten virheellisiä, asia voidaan joutua korjaamaan Traficomin pyynnöstä.

Yli sata tunnusta poistettiin rekisteristä

Kyse ei ole vain paperille kirjoitetuista säännöistä. Traficom kertoi maaliskuussa 2026 poistaneensa rekisteristä yli sata fi-verkkotunnusta, koska tunnuksiin merkityt tiedot eivät vastanneet niiden todellisia käyttäjiä.

Tapauksissa tunnuksia oli rekisteröity niin sanottujen proxy-palveluntarjoajien nimiin. Tällainen palvelu voi peittää varsinaisen käyttäjän tiedot näkyvistä, mutta .fi-tunnuksen kohdalla domain on rekisteröitävä todelliselle käyttäjälleen. Jos virheellisiä tai puutteellisia tietoja ei korjata Traficomin kehotuksesta, tunnus voidaan poistaa rekisteristä.

Verkkotunnuksen taustat voi tarkistaa

Verkkopalvelun taustoja voi selvittää ilman kummempia salapoliisin taitoja. Whois-haulla näkee yrityksen käytössä olevasta .fi-tunnuksesta esimerkiksi yrityskäyttäjän nimen sekä tunnuksen rekisteröinti- ja voimassaoloajan. Yksityishenkilön tietoja ei näytetä samalla tavalla.

Jo rekisteröintiajankohta voi antaa hyödyllistä lisätietoa. Vuosia käytössä ollut osoite ja aivan hiljattain rekisteröity domain ovat kaksi eri asiaa, vaikka kumpikaan ei yksin todista palvelun luotettavuutta tai epäluotettavuutta.

Domainin lisäksi kannattaa tarkistaa sitä ylläpitävä yritys, yhteystiedot ja toimialasta riippuen mahdolliset luvat tai viranomaisrekisterit. Jos sivusto kertoo olevansa suomalainen, väitettä voi verrata esimerkiksi yrityksen ilmoitettuun kotipaikkaan.

.fi-pääte yhdistyy edelleen vahvasti Suomeen, mutta se ei yksin tee palvelusta suomalaista. Osoiterivi antaa ensimmäisen vihjeen. Sen takana olevan yrityksen taustat pitää tarkistaa erikseen.